Vety on olennainen osa hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, ja siksi haluamme lisätä sen käyttöä huomattavasti

Rotterdamin satama aloittaa hiilidioksidipäästöjen vähentämisen

Rotterdamin satama on Euroopan suurin satama, jonka vuosittainen rahtimäärä on peräti 467 miljoonaa tonnia (vuonna 2022). Se on myös Euroopan suurin energiakeskus. Randolf Weterings on Rotterdamin sataman sähköistys- ja vetyteknologian ohjelmapäällikkö. Näin ollen hän tuntee sataman ja energiakeskittymän hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen liittyvät haasteet paremmin kuin kukaan muu.

”Rotterdamin satama on tärkeä tavaroiden ja energian portti Luoteis-Eurooppaan”, Randolf Weterings kertoo, ”joten satama toimittaa 13 prosenttia Euroopan kokonaisenergian tarpeesta. Lisäksi satama-alue itsessään on hyvin suuri. Satama on 42 kilometriä pitkä ja 2-5 kilometriä leveä, ja siellä toimii noin 3 000 yritystä. Tämä tarkoittaa, että koko alueen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävä hanke on todellinen haaste.”

Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen pilarit

”Vuonna 2016 käynnistimme konkreettisia hiilidioksidipäästöjen vähentämishankkeita, jotka perustuvat neljään pilariin: tehokkuuteen ja infrastruktuuriin, uuteen energiajärjestelmään, uuteen raaka-aine- ja polttoainejärjestelmään sekä kestävään liikenteeseen. Infrastruktuurin osalta haluamme varmistaa, että meillä on kaikki hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tarvittavat välineet: suurempi ja tehokkaampi sähköverkko sekä riittävät vety-, hiilidioksidi-, lämpö- ja höyryverkostot.” 

”Uusi energiajärjestelmä keskittyy uusiutuviin energialähteisiin, mutta se sisältää myös teollisuuden sähköistämisen ja vetyohjelman laajentamisen. Näemme vedyn sekä energialähteenä että raaka-aineisiin siirtymisen rakennusaineena. Uusiutuvista lähteistä, kuten tuulivoimasta, saatavan vedyn suuri vahvuus on, että se on hiilivapaata ja mahdollistaa uusiutuvan energian kuljetuksen ja varastoinnin.”

”Uuden raaka-aine- ja polttoainejärjestelmän tavoitteena on kehittää bioteollisuutta ja luoda kiertotaloutta. Lopuksi kestävän liikenteen pilari sisältää muun muassa puhtaiden polttoaineiden käytön laivoissa ja kuorma-autoissa Rotterdamiin ja Rotterdamista.”

Vety: avain on vaihteen nostaminen ylöspäin

”Vety on yksi hiilidioksidipäästöjen vähentämisen avaintekijöistä, joten haluamme lisätä sen käyttöä huomattavasti. Puhumme sekä vähähiilisestä vedystä että uusiutuvasta vedystä, koska emme voi rajoittaa itseämme vain toiseen näistä kahdesta - ainakaan lyhyellä aikavälillä. Tavoitteenamme on, että vuoteen 2030 mennessä pystymme tuottamaan vuosittain 0,6 miljoonaa tonnia ilmastoneutraalia vetyä paikallisesti ja tuomaan lisäksi 4 miljoonaa tonnia vuodessa.”

”Paikallisen tuotannon osalta vuoteen 2030 mennessä laskemme, että vähähiilistä vetyä tuotetaan 0,5 miljoonaa tonnia ja uusiutuvaa vetyä 0,25 miljoonaa tonnia. 0,2 miljoonaa tonnia saamme aikaan ottamalla talteen nykyisten vetylaitosten hiilidioksidipäästöt ja varastoimalla ne turvallisesti maanalaisiin kaasukenttiin. Tämä saavutetaan Porthosin CCS-hankkeella. Lokakuussa 2023 Porthos teki lopullisen investointipäätöksen, ja sen jälkeen ensimmäiset materiaalit Porthoksen käyttöönottoa varten on jo toimitettu. Odotamme voivamme olla toiminnassa kahden vuoden kuluttua.”

”Loput 0,3 miljoonaa tonnia vähähiilistä vetyä tulee H-Vision-hankkeesta: teollisuuden jätekaasut, jotka muunnetaan tulevaisuudessa vedyksi.”

Uusiutuva vety

0,25 miljoonaa tonnia uusiutuvaa vetyä tuotetaan elektrolyysilaitteilla. Ne asennetaan Maasvlakten alueella sijaitsevaan muuntopuistoon. Air Liquide aikoo rakentaa sinne 200 MW:n elektrolyysilaitteiston. . 

”Mutta koska haluamme 2-2,5 GW:n vetykapasiteetin vuoteen 2030 mennessä, olemme alkaneet rakentaa toista konversiopuistoa. Annamme tämän muuntopuiston maa-alueen sen konsortion tai osapuolen käyttöön, joka voittaa IJmuiden Verin tuulipuistoa koskevan tarjouskilpailun. Tuulipuiston uusiutuvaa sähköä voidaan sitten käyttää uusiutuvan vedyn tuottamiseen laajassa mittakaavassa.”

”Ilman uusiutuvaa sähköä on mahdotonta tuottaa uusiutuvaa vetyä elektrolyysilaitteilla, minkä vuoksi tuottajat tarvitsevat tällaisen talteenottosopimuksen. Tämä lähestymistapa on myös uusiutuvaa vetyä koskevien uusien eurooppalaisten sääntöjen mukainen. Lisäksi se on tehokas tapa integroida tuulivoima energiajärjestelmään parhaalla mahdollisella tavalla. Kun vedyn tuotanto ajoitetaan rannikolle, vältetään lisäkuorman aiheuttaminen suurjänniteverkolle. Siksi ministeriö kannustaa tätä lähestymistapaa.”

”Vuoteen 2050 mennessä Rotterdamissa on mielestämme noin 20-25 gigawattia vihreää energiaa, joka saadaan merituulivoimaloista uusiutuvan vedyn tuotantoa varten maalla, tai vetyä, jota tuulivoimalat itse tuottavat jo paikan päällä.
Nämä 20-25 gigawattia ovat myös suurin saavutettavissa oleva määrä, koska tarvitsemme tuulivoimaa myös hiilivoimaloiden korvaamiseen, eikä meillä ole enää tilaa uusien tuulivoimaloiden asentamiseen. Kun otetaan huomioon kaikki muu toiminta Pohjanmerellä, on yksinkertaisesti mahdotonta tehdä enempää.”

Tuonti

Emme pysty tuottamaan Luoteis-Euroopassa riittävästi uusiutuvaa energiaa tarvitsemamme vedyn tuottamiseen, joten meidän on tuotava paljon vetyä. Rotterdamin sataman osalta puhutaan noin 18 miljoonasta tonnista vuodessa vuoteen 2050 mennessä. Tätä varten satama käy parhaillaan neuvotteluja yli 20 maan kanssa. Geopoliittisen tilanteen lisäksi uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön hinta on keskeinen tekijä. Pääsääntöisesti sähkön hinta on alhaisempi maissa, joissa aurinko- ja tuuliolosuhteet ovat paremmat kuin meillä.

Vedyn kuljettamiseen pitkien etäisyyksien päähän on useita eri vaihtoehtoja, joilla kaikilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Koska vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamiseen on kuitenkin vain vähän aikaa, meidän on siihen mennessä käytettävä pääasiassa ammoniakkia, jonka teknologia on jo laajalti saatavilla. Rotterdamin satamassa yhdeksän terminaalia on jo ilmoittanut tuovansa vetyä, ja kuusi niistä on sitoutunut tekemään sen ammoniakin avulla.

”EU:ssa tuotettua uusiutuvaa vetyä varten on nyt olemassa sertifiointijärjestelmä, jonka avulla tuottajat voivat osoittaa, että vety on 100-prosenttisesti uusiutuvaa. EU:n ulkopuolelta tuodun vedyn osalta sertifiointiohjelmia ei kuitenkaan ole vielä täysin yhdenmukaistettu. Vetyneuvosto, jonka jäseniä Rotterdamin satamaviranomaiset ja Air Liquide ovat, on kuitenkin jo tehnyt ensimmäiset tämänsuuntaiset sopimukset viimeisimmässä ilmastokokouksessa COP28:ssa”.

Infrastruktuuri

Vuoden 2023 lopussa Hynetwork Services (Alankomaiden kaasuinfrastruktuuriyhtiön Gasunien tytäryhtiö) aloitti kansallisen vetyverkon rakentamisen. Vuodesta 2030 alkaen tämän verkon pitäisi yhdistää Alankomaiden tärkeimmät teollisuusalueet ja luoda yhteys Belgiaan ja Saksaan. Ensimmäinen osa voisi tulla käyttöön jo vuonna 2025, ja se yhdistää Maasvlakten ja Pernisin.

”Lisäksi tarvitsemme tehokkaamman ja paremmin varustetun sähköverkon. Siksi verkko-operaattori Tennet rakentaa uuden suurjänniteaseman Maasvlakten varrelle. Näin voimme optimaalisesti helpottaa kaikkia näitä suuria merituulivoimahankkeita ja suunniteltuja elektrolyysilaitoksia.”

Air Liquideki

”Air Liquide on meille tärkeä kumppani, eikä vähiten siksi, että se on edelläkävijä ja edistäjä hankkeessa, jolla parannetaan sataman kestävyyttä erityisesti vedyn osalta. Air Liquidella on useita tuotantoyksiköitä, ja yhtiöllä on laaja infrastruktuuri. Odotamme Air Liquiden olevan merkittävässä asemassa myös vedyn tuonnissa ja jalostuksessa. Tietämyksensä ja kokemuksensa ansiosta Air Liquide voi auttaa myös muita sataman osapuolia siirtymään vetyyn.

Sanoista tekoihin

”Onneksi ne ajat, jolloin me vain puhuimme, ovat ohi. Nykyään siirrymme todella sanoista tekoihin. Olemme huomanneet, että heti kun hallitus tekee tärkeitä päätöksiä, asiat nopeutuvat.

”Kun Green Deal syntyi, monet keskeiset toimijat olivat jo tehneet päätöksen vedyn käytöstä. Air Liquide oli yksi näistä edelläkävijöistä. He tiesivät jo tuolloin, että vetyä tarvitaan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, joten he ennakoivat hyvin.”