Käsittele kaasuja turvallisesti laboratoriossa

Air Liquide on laatinut uuden oppaan, joka on suunnattu kaasupulloja päivittäisessä laboratoriotyössä käyttäville. Asiakirjassa kuvataan kaasupullojen käsittely ja turvallisuustoimenpiteet, joita on noudatettava, jotta laboratorio toimii turvallisena työpaikkana sinulle ja kollegoillesi.

Kaasuja käytetään laajalti laboratorioissa. Tämän vuoksi laboratorioteknikkojen täytyy tiedostaa riskit ja noudattaa tarvittavia turvatoimenpiteitä

Tässä on ote suomeksi:

Kokoonpuristettuihin kaasuihin liittyviä riskejä

Kaasupulloissa tai erityisissä säiliöissä säilytettävillä kokoonpuristetuilla kaasuilla on ominaisuuksia, joihin liittyy riskejä. Kaasuja säilytetään korkean paineen alaisina, ne ovat usein hajuttomia eikä niitä näe paljaalla silmällä, joten vuotoja on vaikea havaita. Kokoonpuristettuja kaasuja voidaan säilyttää kaasuna tai paineenalaisena nestemäisenä kaasuna, esimerkiksi hiilidioksidina.

Kokoonpuristettujen kaasujen turvallista käsittelyä koskevien sääntöjen ja määräysten tarkoituksena on ensisijaisesti estää kaasuvuodot sekä varmistaa paineen ja virtauksen hyvä hallinta.

On erittäin tärkeää, että kaasun käyttäjät tietävät sen vaarallisista ominaisuuksista, kuten syttyvyydestä, myrkyllisyydestä, kemiallisesta aktiivisuudesta ja syövyttävästä vaikutuksesta.

Lue aina ensin käyttöturvallisuustiedote. Voit ladata tiedotteet veloituksetta Air Liquiden kotisivuilta.

Kaasun käyttötavan ja -tarkoituksen mukaan voi aiheutua eri asteisia riskejä. Hiilidioksidin syttyvyys on esimerkiksi suurin vaara avotulen lähellä. Jos kaasua sen sijaan käytetään reaktanttina, suurimpana vaarana on kaasun myrkyllisyys, erityisesti vuotojen yhteydessä.

Parhaat käytännöt

Alla on esimerkkejä parhaista käytännöistä kokoonpuristettujen kaasujen käsittelyä, varastointia ja käyttöä varten:

1. Kaasupullot täytyy kiinnittää paikoilleen.
   Ankkuroi kaasupullot seinää tai muuta rakennetta vasten ketjulla kaatumisen estämiseksi.
    
2. Yhteensopivia kaasuja (esimerkiksi vetyä ja happea) ei saa säilyttää yhdessä.
   Noudata suositeltuja etäisyyksiä (yleensä paikallisten viranomaisten määräämiä) varastoidessasi ominaisuuksiltaan erilaisia kaasuja.
    
3. Älä jätä kaasupullon venttiiliä auki, kun kaasupullo on poissa käytöstä.
   Pelkän säätimen sulkeminen ei riitä, vaan myös pulloventtiili täytyy sulkea.
    
4. Käytä kokoonpuristettuja kaasuja vain hyvin tuuletetuissa tiloissa.
   Lisäksi on suositeltavaa käyttää soveltuvaa säilytyskaappia työskenneltäessä myrkyllisten, palovaarallisten tai syövyttävien kaasujen parissa. Rajaa kaasujärjestelmä laboratoriossa mahdollisimman tarkasti.
    
5. Kun käsittelet kaasupulloja, käytä soveltuvia henkilökohtaisia suojavarusteita, esimerkiksi suojalaseja, käsineitä ja turvakenkiä. 
   Kokoonpuristettuja kaasuja käsittelevien laboratorioteknikoiden täytyy noudattaa henkilösuojaimia koskevia ohjeita, jotka on annettu laboratoriotyön riskiarviossa.
    
6. Silmähuuhteen, hätäsuihkujen ja kaasunaamarien on oltava saatavilla kaikille, jotka työskentelevät myrkyllisten tai syövyttävien kaasujen parissa.
    
7. Käytä aina asianmukaisia oheisvarusteita (varoventtiileitä, letkuja, hanoja jne.) ja varmista, että ne ovat hyvässä kunnossa.

Seuraavassa kuvataan viittä yleisintä kaasujen käsittelyn virhettä laboratorioissa.

1. Kaasupullojen käsittely
Turvallisuussyistä kaasupullot on mieluiten säilytettävä ulkona kaasupullojen säilytykseen tarkoitetuissa kaapeissa tai säiliöissä, joilla on paloluokitus. Sisätiloissa säilytettävät kaasupullot on sijoitettava kaasuille tarkoitettuihin paloturvakaappeihin.

Kaasupullot ovat yleensä raskaita ja hankalia käsitellä. Siksi kannattaa käyttää kaasupullovaunua tai pyytää kaasun toimittajaa tekemään kaasun liitäntä toimituksen yhteydessä. Estä pullojen kaatuminen kiinnittämällä ne esim. ketjulla.

2. Käyttöturvallisuustiedote
”Turvallisuusriski on erilainen eri kaasuilla”, selittää Werner Weterings, Air Liquiden työsuojeluvastaava ja Design Authority Specialty Gases. ”Kaasu voi olla inertti, helposti syttyvä, hapettava, kryogeeninen, myrkyllinen, perimän muutoksia tai syöpää aiheuttava tai syövyttävä – tai kaikkien näiden ominaisuuksien yhdistelmä. Siksi on tärkeää, että käyttäjä lukee kaasun käyttöturvallisuustiedotteen huolellisesti etukäteen”, Werner sanoo.

”Kuvitellaan, että kaasupullo sisältää rikkivedyn ja typen myrkyllistä yhdistelmää. Ennen kuin paineensäädin liitetään tällaiseen pulloon, pullo on ensin liitettävä poistoputkeen, jonka ylipaineventtiilin kautta kaasu poistetaan turvalliselle alueelle (esim. pesuriin). Muussa tapauksessa myrkyllistä kaasua voi päästä laboratorioon. Tämä on tyypillinen esimerkki vakavasta vahingosta, joka voi sattua, jos käyttöturvallisuustiedotteen ohjeita ei noudateta”, Werner toteaa.

3. Laitteet kaasuvuotojen havaitsemiseen
”Pullokaasuista typpeä ja hiilidioksidia (CO₂) pidetään usein vaarattomina, koska niitä esiintyy luonnostaan ilmakehässä. Ne voivat kuitenkin olla hengenvaarallisia, jos niitä vuotaa laboratorion kaltaiseen suljettuun tilaan. Siksi on erittäin tärkeää, että laboratoriossa on tarvittavat laitteet kaasuvuotojen havaitsemiseen. Näin ei kuitenkaan aina käytännössä ole”, Werner jatkaa.

4. Paineensäätimet
“Kaasupullojen paineensäätimet ovat hintavia, joten vaarana on, että yritetään oikaista ja käytetään samaa paineensäädintä eri kaasuille liitäntää muuttamalla. Siinä voi käydä huonosti. Eräässä tapauksessa laboratorioassistentti käytti paineensäädintä vetyä sisältävän pullon liittämiseen. Myöhemmin hän käytti samaa paineensäädintä happipullon liittämiseen. Samalla hetkellä kun hän avasi venttiiliin, happi virtasi paineensäätimeen suurella paineella ja reagoi välittömästi vedyn kanssa. Tapahtui räjähdys, joka aiheutti suurta vahinkoa laboratoriossa. Kyseinen henkilö selvisi ilman vakavia vammoja, mutta toisinkin olisi voinut käydä”, Werner toteaa. Tästä syystä paineliitäntöjä ei pidä koskaan manipuloida.

5. Ilmanvaihto
”Kaikissa laboratorioissa ei ole riittävää ilmanvaihtoa. Hyvin toimiva ilmanvaihtojärjestelmä on erityisen tärkeä silloin, kun käsitellään kryogeenisiä kaasuja tai CMR-kaasuja (syöpää tai perimän muutoksia aiheuttavia tai lisääntymiselle vaarallisia kaasuja). Ilmanvaihtojärjestelmä on mukautettava kaasun virtauksen ja vaaraluokituksen mukaan ja työskentelypaikassa puolestaan on oltava riskianalyysiin perustuvat asianmukaiset laitteet, kuten tuulettimet”, Werner kertoo.